#METOO ALOITTI VALLANKUMOUKSEN - VUONNA 2030 SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ ON HISTORIAA!

Faktaa nykyisestä tilanteesta

Vaino

  • Naisten kokema, eron jälkeinen vaarallinen vaino on huolestuttavan yleistä. Entisen kumppanin vaino voi pysäyttää naisen elämän, eikä ero lopeta väkivaltaa.
  • Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan 24% suomalaisnaisista on kokenut vainoa elämänsä aikana, 4% kuluneen vuoden aikana.

    (Lähde: Euroopan perusoikeusviraston tutkimus 2014)

Parisuhdeväkivalta ja lapset

  • Vuonna 2016 kaikista parisuhdeväkivallan uhreista 81,9 % oli naisia. Entisen puolison tai avopuolison väkivallan kohteeksi joutuneista oli naisia 83,4 %.
  • Vuonna 2016 perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 69 % oli naisia.
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 77,9 % oli miehiä.
  • Noin puolet henkirikoksen yrityksistä ja törkeistä pahoinpitelyistä kohdistui miehiin. Miehen ollessa uhri puolet epäillyistä oli miehiä. Naisen ollessa törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhri, epäilty oli mies yli 90 prosentissa tapauksista.
  • Perheväkivallan ollessa kyseessä epäilty oli uhrin vanhempi 2 274 poliisin tietoon tulleesta tapauksesta. Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamasta väkivallasta 64,7 % oli miesten tekemää.
  • Vaikka parisuhteessa tapahtuva väkivalta ja erotilanne ovat aikuisten asia, ovat lapset eri tavoin osallisia: he altistuvat väkivallalle ja voivat kuolla vanhempiensa välisen konfliktin vuoksi.
    • Kun perhesurmissa kuolee useampi lapsi tai koko perhe, tekijänä on yleensä isä tai isäpuoli.
  • Tutkimukset osoittavat, että väkivaltaa ei huomioida riittävästi lasten huoltoa, tapaamisia ja sijoituksia koskevissa päätöksissä.
    • Tapaamisoikeuksia on määrätty myös sellaisille vanhemmille, joiden on tiedetty käyttäytyneen väkivaltaisesti.
    • Valitettavan usein tapaamispaikkatoiminnan työntekijät todistavat tilanteita, joissa lapsi joutuu vasten tahtoaan tapaamaan vanhempaa, jota pelkää.

    (Lähteet: Tilastokeskus, Sisäministeriö ja teos Varjosta valoon – eron jälkeisen vainon tunistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen) 

Turvakodit

  • Suomesta puuttuu edelleen lähes 400 turvakotipaikkaa. Myös turvakotien asiakasmäärät kasvavat vuosi vuodelta.
  • Vuonna 2015 turvakodeissa oli yhteensä 3 055 asiakasta, joista naisia oli 93%. 1 182 asiakkaalle jouduttiin toteamaan, että turvakodissa ei ole heille tilaa.
  • Vuonna 2016 yli tuhat ihmistä ei mahtunut siihen turvakotiin, johon he hakeutuivat.

    (Lähteet THL ja Ensi- ja turvakotien liitto)

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta

  • Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 8.– 9.-luokkalaisista tytöistä 30 prosenttia ja pojista 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana.
  • Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleista lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 1 100 henkilöstä 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia.
  • 71 % Suomessa asuvista naisista on kokenut seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta. 23 % naisista ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää saman vuoden aikana.
  • Suomessa seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuu vuositasolla noin 50.000 naista.
  • Naisuhrikyselyyn perustuvissa arvioissa noin 15 000 naista joutuu vuosittain raiskauksen uhriksi.
  • Naisten osuus poliisille ilmoitetuista seksuaalirikosten uhreista on ollut vuosina 2004-2016 yli 95 %. Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten tekijöistä 99,2 prosenttia oli miehiä ja vajaa prosentti naisia. Uhrien sukupuolijakauma oli  käytännössä  päinvastainen: 96  prosenttia naisia ja neljä prosenttia miehiä. 


    (Lähteet: Kouluterveyskysely 2017, Rikollisuustilanne 2017, Euroopan perusoikeusviraston tutkimus 2014, Naisiin kohdistuva väkivalta -tutkimus vuodelta 2005 ja Tilastokeskus/pakkokeino- ja rikostilastot

Lue lisää Amnestyn naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä täältä