Mikä Naistenviikko?

Naistenviikko on vuosittain järjestettävä toiveikas kampanja, jota luotsaavat Amnestyn Suomen osasto sekä Ensi- ja turvakotien liitto.

Kampanjalla keräämme varoja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, joka pitää sisällään niin tutkimus- ja vaikuttamistyötä, valistusta sekä palveluiden turvaamista. Kampanja tähtää tulevaisuuteen, jossa Suomi on Euroopan turvallisin maa naisille vuonna 2030.

Tule mukaan! Lahjoittamalla autat meitä jatkamaan arvokasta työtämme, jotta saamme päättäjät ymmärtämään naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuuden ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen poistamiseksi.

Miksi Naistenviikkoa tarvitaan? 

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista
Joka kolmas suomalaisnainen on joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja arviolta 50 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa vuosittain. Vuonna 2017 12 naista kuoli lähisuhdeväkivallan seurauksena.

Suomessa yksikään muutos ei ole tapahtunut ilman, että muutosta on vaadittu
Sinnikäs ja periksiantamaton vaikuttamistyö vaatii aikaa, rahaa ja ihmisiä – aivan kuten väkivallanvastainen ruohonjuuritason työkin. Työmme on mahdollista lahjoittajien tuella.

Me teemme päivittäistä ihmisoikeustyötä, joka on jo nyt osoittanut voimansa
Olemme kampanjoineet useiden lakimuutosten aikaansaamiseksi sekä vaatineet päättäjiä turvaamaan väkivaltaa kokeneiden naisten palvelut. Me pidämme tätä tärkeää asiaa julkisessa keskustelussa periksiantamattomalla kampanjoinnillamme.

Naisten oikeuksien lyhyt historia Suomessa

1860

Aviomiehen kuritusvalta ei ole enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä

1906

Äänioikeus myös naisille

1950

Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1961

Ehkäisypillerit hyväksytään

1967

Naisille lupa käydä tanssiravintolassa ilman miestä

1994

 Avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta tehdään rikos

2000

Ensimmäinen nainen Suomen tasavallan presidentiksi

2004

Lähestymiskieltolakia täydennetään perheen sisäisellä lähestymiskiellolla

2011

Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän henkilön kanssa määritellään raiskaukseksi

2011

Lähisuhteessa tapahtuva lievä pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, eli poliisilla on tutkintapakko saatuaan rikoksen tietoonsa

2014

Rikoslaista poistuu sukupuoliyhteyteen pakottaminen eli niin sanottu “lievä raiskaus”

2014

Vaino kriminalisoidaan. Tämä on ensimmäinen rikosnimike, jossa rikoksen määrittelyssä otetaan huomioon prosessi, rikollisen teon seuraus: vainon kohteen pelko ja ahdistus

2014

Rikoslakiin lisätään säädös seksuaalisesta ahdistelusta

2015

Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (Istanbulin sopimus) astuu voimaan

2015

Turvakotilaki astuu voimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on huolehtia, että turvakotipalveluja on valtakunnallisesti saatavilla riittävästi tarpeeseen nähden. Palvelujen saatavuuden taso on kuitenkin kytketty valtion budjetin raameihin

Haluatko tietää lisää nykyisestä tilanteesta? Tiesitkö esimerkiksi, että  vuonna 2016 kaikista parisuhdeväkivallan uhreista 81,9 % oli naisia. Entisen puolison tai avopuolison väkivallan kohteeksi joutuneista naisia oli 83,4 %.

Lue lisää täältä