VUONNA 2030 YKSIKÄÄN NAINEN EI KUOLE PARISUHDEVÄKIVALLAN SEURAUKSENA.

Kampanja ja tavoitteet

Naistenviikko on Amnestyn Suomen osaston sekä Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjalla näytämme, millainen tulevaisuus on mahdollinen, kun jatkamme sinnikästä ja vaikuttavaa työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Me haluamme kirjoittaa Suomen naisten tulevaisuuden uusiksi ja se tulevaisuus luodaan nyt!

Me haluamme tulevaisuuden, jossa yksikään nainen ei kuole parisuhdeväkivallan seurauksena, eikä joudu raiskatuksi. Tulevaisuuden, jossa seksuaalinen häirintä on jäänyt historiaan ja turvakoteja on riittävästi.

Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 Suomi on naisille Euroopan turvallisin maa.

Poliitikoilla, puolueesta riippumatta, on ratkaiseva rooli tavoitteen saavuttamisessa. Vaikuttamistyömme ytimessä on vuoropuhelu politiikan tekijöiden kanssa. Me vaadimme heiltä tahtoa, rahaa ja resursseja. Se on tärkein muutosvaatimuksemme. Sen toteutuminen on ydinehto tavoitteemme saavuttamiseksi.

Poliitikkojen lisäksi tarvitsemme koko yhteiskunnan mukaan. Jokaisen meistä. Naisiin kohdistuvan väkivallan on loputtava ja kaikkien on ymmärrettävä, että naisilla ja tytöillä on ehdoton ja loukkaamaton seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii?

  • Päättäjät ovat ymmärtäneet naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuuden ja ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin sen poistamiseksi – rahaa säästämättä.
  • Lainsäädäntömme tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet ja suojelee naisia ja tyttöjä väkivallalta parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Jokainen ymmärtää, että naisilla ja tytöillä on ehdoton ja loukkaamaton seksuaalinen itsemääräämisoikeus.
  • Seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen on osa jokaisen oppilaitoksen ja työpaikan dna:ta.
  • Turvakotiverkosto kattaa koko maan: ne pelastavat ihmishenkiä ja ovat yhtä tärkeitä kuin palokunnat.
  • Palveluista ei ole pulaa: niin väkivaltaa pelkääville, kokeville kuin omasta väkivallasta huolestuneille on tarjolla apua ja tukea, riittävän pitkään.
  • Eron jälkeiseen vainoon suhtaudutaan potentiaalisti tappavana, ja suojaamistoimet ovat sen mukaiset. Lähestymiskielto on osa rikosprosessia.
  • Lähestymiskiellon noudattaminen on poliisin vastuulla. Kiellolla suojatun ei tarvitse raportoida kiellon rikkomisesta, vaan poliisi saa siitä automaattisesti ilmoituksen.
  • Naiset voivat ilmaista mielipiteensä verkossa ilman pelkoa uhkailusta ja väkivallasta.
  • Seksuaalisesta väkivallasta syytetään väkivallan tekijää. Syy ei ole hameen pituus, humala tai alistavassa parisuhteessa “normaaliksi” väitetty seksuaalinen väkivalta.
  • Raiskauksen määritelmä ankkuroidaan suostumuksen puutteeseen. Tapauksissa, joissa uhri ei ole pystynyt antamaan suostumustaan tekoon, kyseessä on raiskaus. Aidon ja vapaaehtoisen suostumuksen määritteleminen parantaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden lainsuojaa ja ilmoituskynnys madaltuu.    
  • Lasten huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksissä otetaan huomioon parisuhdeväkivalta. Yksikään lapsi ei joudu tapaamaan vanhempaa, jota pelkää.

Lahjoituksellasi Amnesty sekä Ensi- ja turvakotien liitto jatkavat sinnikästä, tehokasta ja määrätietoista työtä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa taistelussa. Me tapaamme päättäjiä, teemme kannanottoja ja tutkimusta. Me kampanjoimme, nostamme asiaa keskusteluun ja turvaamme palveluiden saatavuutta. Lahjoituksesi varmistaa tärkeän työmme jatkossakin.

Naisten oikeuksien lyhyt historia Suomessa

1860

Aviomiehen kuritusvalta ei ole enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä

1906

Äänioikeus myös naisille

1950

Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1961

Ehkäisypillerit hyväksytään

1967

Naisille lupa käydä tanssiravintolassa ilman miestä

1994

 Avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta tehdään rikos

2000

Ensimmäinen nainen Suomen tasavallan presidentiksi

2004

Lähestymiskieltolakia täydennetään perheen sisäisellä lähestymiskiellolla

2011

Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän henkilön kanssa määritellään raiskaukseksi

2011

Lähisuhteessa tapahtuva lievä pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, eli poliisilla on tutkintapakko saatuaan rikoksen tietoonsa

2014

Rikoslaista poistuu sukupuoliyhteyteen pakottaminen eli niin sanottu “lievä raiskaus”

2014

Vaino kriminalisoidaan. Tämä on ensimmäinen rikosnimike, jossa rikoksen määrittelyssä otetaan huomioon prosessi, rikollisen teon seuraus: vainon kohteen pelko ja ahdistus

2014

Rikoslakiin lisätään säädös seksuaalisesta ahdistelusta

2015

Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (Istanbulin sopimus) astuu voimaan

2015

Turvakotilaki astuu voimaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on huolehtia, että turvakotipalveluja on valtakunnallisesti saatavilla riittävästi tarpeeseen nähden. Palvelujen saatavuuden taso on kuitenkin kytketty valtion budjetin raameihin

Haluatko tietää lisää nykyisestä tilanteesta? Tiesitkö esimerkiksi, että 

  • Vuonna 2016 kaikista parisuhdeväkivallan uhreista 81,9 % oli naisia. Entisen puolison tai avopuolison väkivallan kohteeksi joutuneista oli naisia 83,4 %.
Lue lisää täältä